This is a read only archive of pad.okfn.org. See the
shutdown announcement
for details.
avoinkommentointi
Osallistujat
Hanna Virtanen liekkiyhdistys@gmail.com
senni.moksu@lahti.fi twitter: @SenniMoksu
Niklas Roth (niklas.roth@aalto.fi)
pilvi kallio (pilvi.kallio@vantaa.fi)
jokke
robin
Jaakko Korhonen, jaakko@okf.fi
===========================================
Ongelmat
===========================================
# vastustus #institutionaalinen hitaus ja muutosvastarinta
- Kuntien halu avata valmistelua on vähäinen.
- Lautakuntien jäsenet haluaa pitää kiinni omasta vallastaan
- Tekninen ja prosessien yhteentoimivuus
- Yksityisyyden suoja
- Voiko puolueiden edustajien osallistuminen keskusteluun kaapata aidon kansalaiskeskustelun?
- Hallintokieli / kuiva teksti
- Virkakielen epäselvyys (kansalaiset eivät ymmärrä päätösesitysten kieltä, jne)
#keskustelukulttuuri, #toimintatapamuutos
- Keskustelu vs. kommentointi
- Kuka voi kommentoida ja ketkä käyttävät tätä hyväkseen?
- Virkamiehet haluavat hyviä kommentteja, nykyään kommentit liian myöhään virkamiesten pöydällä.
- Esityslistat muuttumattomia
- Kaupungin virkamiesten ajankäyttö (pitääkö vastata kaikkiin kysymyksiin, pitääkö laatia yhteenveto kansalaiskeskustelusta oman esityksen liitteeksi, osallistuuko jo keskusteluvaiheeseen esim. asiavirheiden korjaamiseksi keskustelussa, jne)
- Ihmiset eivät viitsi - jaksa lukea
- Jos kansalaiset eivät kiinnostu? Jos kaupungin verkkosivu tuntuu väärältä paikalta keskustelulle?
- kun esitys syntyy, siihen on myöhäistä vaikuttaa.
- sulkeutunut valmistelukulttuuri
- Puoluepolitiikan henkilönmurhausperinne ei toimi avoimessa kontekstissa
# keskusteluun osallistumisen määrällinen suosio eli kiinnostavuus
- Onko määrällisesti enemmän keskustelijoita parempi?
- Osallistujien -keskustelijoiden määrä voi jäädä pieneksi
#vaikuttavuus, #mandaatti
- Kommentoinnin vaikuttavuuden osoittaminen - luottamus, erityisesti elinten omassa päätöksenteossa.
- Worst case scenaario on että avoimesta keskustelusta voi tulla jonkinlainen sosiaalisen kontrollin muoto.
#populismi, legitimiteetti
- Populismin mahdollisuus - päätöksentekijät taipuisivat tekemään populistisia päätöksiä
- Legitimiteettinäkökulma: vain tietyt aktiiviset ihmiset ottaisivat kantaa - tämä haastaisi edustuksellisuuden kautta tapahtuvan kattavan edustuksen; tämä ei välttämättä vastaa vaalitulosta
# teknologia
- Spam
- Moderoinnin ongelma, erityisesti monelta yhdelle.
- Kaupungin moderointiresurssit
- Trolliarmeijan pysäytys
- Infosota
#käyttäjän tunnistaminen
- Nimimerkki - pankkitunnukset - anonymiteetti -millä tavalla tunnistetaan?
- Avoimuuteen pitäisi kuulua myös, että tiedetään kuka esittää tietyn mielipiteen.
===========================================
Ratkaisut
===========================================
# vastustus #institutionaalinen hitaus ja muutosvastarinta
=>
Vahvistetaan päätöksentekotoimielintä uskomaan, että heidän mandaatti vahvistuu osallistumisen kautta.
Kieli voidaan luoda uudestaan livetilaisuuksissa. - intersubjektiivisest. Kasvotusten luotu kieli voidaan nostaa nettikeskusteluksi ja laajentaa osallistujia.
Journalistisen kielenkäytön kurssituksien kautta. "Write to Express, Not to Impress"
#keskustelukulttuuri
- vapauden, avoimuuden kolikon kääntöpuolella pitäisi olla vastuu
- tyhjä esityslista, vain aihe tasolla esim "helsingin ympäristö" rajattu Voiko puoluiden edustajien osallistuminen keskusteluun kaapata aidon kansalaiskeskustelun?
- ylipäätään prosessia pitää avata, missä vaiheessa voi vaikuttaa, miten voit vaikuttaa
- tarvitaan oikeaa vaikuttavuutta
- virkamiesten kouluttaminen avoimuuteen . tai jopa pakote, sanktio avoimuuden, osallistumisen torjumisesta
- ihmisten eli olemassaolevan keskustelun luokse meneminen, kuunteleminen, yhteenvetäminen
- parempi virkakieli
- vaikeiden termien karsiminen -listatekstin kirjoittaja, valmistelijan vastuu
- tekstin lyhentäminen, virkkeet ei pitkiä
- ei erillistä selkokielistä versiota vaan mieluummin yksi selkeä versio
=>
a) Valmisteleva virkamies ottaa roolin keskustelussa.
b) Valmisteleva virkamies esittelee oman ehdotuksensa lautakunnalle ja täysin sen ohi lautakunnalle tulee kansalaisten varjoehdotukset
=> miten varmistetaan vaihtoehtoehdostusten laatu? Mitkä laatukriteerit vaihtoehtoisille ratkaisuille, jotta tulisivat huomioiduksi lautakunnassa?
"Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.", eli kuuleminen tulee kohdistaa, ja kuulemisessa tulee ottaa erityisesti huomioon ne, keitä päätöksenteko koskee.
Vahvistetut uudet faktat, uudet argumentit. Näitä voi peilata kaupungin strategiaan.
Tuetaan vastasuunnittelua. Konkreettisia kilpailevia ratkaisumalleja. Vastasuunnitelluilla aiheilla voi olla omat ansionsa, ja niitä voidaan todentaa vaikkapa adressimuotoisilla tukiallekirjoituksilla.
-----
Blogikirjoitus
Keräsimme ongelmia ja ratkaisuja sille, miten esityslistan voi avata kommenteille ja keskustelulle.
# vastustus #institutionaalinen hitaus ja muutosvastarinta
Vahvistetaan päätöksentekotoimielintä uskomaan, että heidän mandaatti vahvistuu osallistumisen kautta.
Vahvistetaan viranhaltijan uskoa, että osallisuus tuottaa parempia esityksiä.
#keskustelukulttuuri, #toimintatapamuutos
"Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon." Eli perustuslain osallistumisoikeuden mukaan kuuleminen tulee kohdistaa, ja kuulemisessa tulee ottaa erityisesti huomioon ne, keitä päätöksenteko koskee.
Vahvistetut uudet faktat, uudet argumentit. Näitä voi peilata kaupungin strategiaan.
Tuetaan vastasuunnittelua. Konkreettisia kilpailevia ratkaisumalleja. Vastasuunnitelluilla aiheilla voi olla omat ansionsa, ja niitä voidaan todentaa vaikkapa adressimuotoisilla tukiallekirjoituksilla.
Työohje kokeilujen hyvien kokemusten perusteella.
# Hallinto vastustaa avoimuutta. - Eikä vastusta!
Päätöksenteon esityslistat ovat kaukana verkon luetuimpien artikkeleiden listan kärjestä. Kapulakieliset, mitäänsanomattoman näköiset ja monen mutkan takana piilottelevat päätösesitykset koskettavat kuitenkin kaikkia kaupunkilaisia. Päätetäänhän jo yhteisten varojen käytöstä esitysten perusteella.
Esityslistojen mahdollisesta luotaantyöntävyydestä huolimatta Avoin ja joukkoistava -kaupunki tapahtumassa pohdittiin, minkälaisia ongelmia seuraisi, jos päätösesityksiä voisi kommentoida. Monilla kaupungeilla on sivuillaan yleinen keskustelufoorumi, mutta esityslistoissa ei tiettävästi ole vuorovaikutusmahdollisuuksia missään.
Työpajan alustuspuheenvuorossa NYT-liitteen uutispäällikkö Jussi Pullinen kertoi, että NYT:in juttujen kommentointi meni niin asiattomaksi, että se piti sulkea määräajaksi. Jatkuva kärkevä alatyyliyys ja tiettyjen kansanryhmien uhkailu ei vastaa sitä tarkoitusta, jonka vuoksi tiedotusvälineet tarjoavat keskustelumahdollisuuden. NYT:in päätös aiheutti pienen ilmiön, kun useat muut valtamediat ilmoittivat samansuuntaisista toimenpiteistä. Kahden viikon tauon jälkeen keskustelumahdollisuus palautettiin uudistettuna. Lukijat voivat nyt keskustella vain valikoiduista aiheista, joihin toimittajat ovat kirjoittaneet lyhyen keskustelunalustuksen. Juuri keskustelukulttuuriin liittyvät lukuisat ongelmat nousivat toiseksi keskeisistä esityslistojen kommentointiin liittyvistä ongelmakohdista omassa pohdinnassamme. Ymmärsin NYT:in uudistamisajatuksen niin, että tietyt keskusteluaiheet säilyvät yli ajan, ja aina uusista artikkeleista keskustelu johdetaan näille palstoille. Pysyvyys mahdollistaa parhaillaan yhteisöllisyyden ja laadukkuuden syntymisen. Lisäksi selkeän aiherajauksen tarkoitus on ehkäistä, ettei kaikkia keskusteluita ajankohtaisjutuista saisi tuosta noin vain väännettyä kohti perinteisiä helposti kuohuttavia aiheita. Määräämällä keskustelulle rajat, on helpompi perustella mikä ei ole enää rajojen sisällä, jolloin ohi aiheen suuntautuvat kommentit voidaan perustellusti poistaa.
Toinen keskeisistä työryhmää askarruttaneista ongelmista näkyy tämän postauksen otsikossa, jonka muotoilua pohdimme yhdessä. Puheenjohtaja kokeili tiivistää keskustelun kärjen lyhyeen "hallinto vastustaa avoimuutta". "Eikä vastusta!" vastasi Joonas Pekkasen välittömästi, hymyssä suin. Pekkanen on taustaltaan avoimen demokratian kansalaisjärjestötoimija muiden muassa kansalaisaloitteiden vaikuttavuutta edistävästä Avoimesta ministeriöstä. Hän on tänä vuonna aloitanut projektipäällikkönä Helsingin kaupunginkanslian asukasyhteistyössä, vaikkaa toimiikin edelleen useassa järjestössä. Pekkasella on sekä haasteena että mahdollisuutena katsoa asioita molemmista näkökulmista. Kaupungin suunnasta ongelma on käytännöllinen. Kun palautetta tulee eri muodoissa ja kanavista "lukemattomia" määriä päivittäin, avoimuuden toteuttamisessa kyse on myös siitä, miten kokonaisuus saadaan toimimaan. Esityslistojen kommentointia ei voi pitää vain mustavalkoisena joko-tai ongelmana. Päädyimme näkemykseen, että hallinnollisen ja poliittisen vallan huipulla löytyy varmasti halua pysyä vallankahvassa kiinni, ja varovaisuutta tai jopa vastusta ainakin nopeimpiin muutoksiin, mutta yhtä hyvin tunnistimme useita uuden sukupolven virkamiehiä, jotka ovat jo muokanneet hallintoa avoimemmaksi sisältä päin. Kokonaisuutena nousi selvästi esiin, että keskustelu esityslistojen kommentointimahdollisuudesta liittyy erottomattomasti yleisemmällä tasolla päätöksenteon avoimuuteen. Totesimme, että ellei päätöksentekoa avata olennaisesti muutenkin, keskustelu esityslistojen kommentoinnista jää hyödyttömäksi. Toiveikkaana listasimme tärkeimmät ratkaistavat ongelmat seuraavasti (tässä aakkos-, ei tärkeysjärjestyksessä):
Ajoitus. Jos kommentointi avautuisi valmiin päätösesityksen myötä, seurauksena voisi olla pahimmillaan valtava määrä liian myöhään tehtyjä ehdotuksia virkamiehen käsiteltävänä.
Edustavuus. Jos vain tietynlaiset ihmiset osallistuisivat, se voi vääristää kansalaismielipiteen muodostumista.
Informaatiosota. Keskustelu voi äityä tahallisen väärän tai vääristellyn tiedon levittämiseksi.
Kieli. Yksinkertaisesti sanottuna, päätösesitysten kieli on vaikeaa.
Moderointi. Verkkokeskustelulla on riski pilaantua, ainakin ilman rakkautta ja rajoja. Miten keskustelua moderoidaan?
Muutosvastarinta. Hallinnon ja/tai politiikkojen halu avata valmistelua, joka voi tarkoittaa omasta vallasta luopumista, on vähäinen.
Näennäisdemokratia. Jos keskustelu ei vaikuta oikeasti, ihmiset turhautuvat eivätkä enää osallistu.
Populismi. Poliitikoille voi syntyä houkutus tehdä sellaista politiikkaa, joka on kannatuksen kannalta otollisinta.
Sijainti. Ihmiset eivät välttämättä jaksa osallistua -muut paikat verkossa voivat tuntua paremmilta keskuteluun. Tuleeko hallinnon seurata keskustelua siellä, missä ihmiset muutenkin jo keskustelevat, vai tuleeko ihmiste mennä hallinnon luokse?
Tunnistaminen. Voiko keskustelu tapahtua anonyymisti tai nimimerkin suojista, vai onko keskustelijoilla velvollisuus esiintyä ns. omilla kasvoillaan ja nimellään? Pitääkö palveluntarjoajan tunnistaa keskustelija, esimerkiksi pankkitunnuksin?
Työryhmältämme loppui aika kesken, kun aloimme hahmotella ratkaisuehdotuksia. Muistiinpanomme löytyvät kuitenkin avoimesta yhteiskirjoitusmuistiosta, käy tutustumassa, ja ehdota omiasi vaikka kommenteissa.
Top 10
1. Muutosvastarinta
2. Keskustelukulttuuri
- Aidon keskustelun perusedellytyksenä on tasavertainen ja hyvien käytöstapojen mukainen kahden tai useamman ihmisen vastuullinen dialogi. Netissä tällaista keskustelua on vaikea toteuttaa ja keskustelu degeneroituu helposti vastuuttomaksi kommentoinniksi, syyttelyksi, ja yleiseksi hälinäksi. Internetissä vastuuton kommentointikulttuuri, mitä suojaa vahva anonymiteetti, on voimissaan ja on hyödytöntä esityslistoja valmistelevien virkamiesten kannalta. On syntynyt ongelma, missä vallitsevan internetin keskustelukulttuurin epäsopivuus nykyiseen päätöksentekoon on estänyt avoimen päätöksenteon kehittämistä ja myös aiheuttanut virkamiesten luottamuksen puutteen minkäänlaiseen internetissä käytävän keskustelun hyödyllisyydestä. Vastuuttoman kommentointikulttuurin estäminen esityslistojen valmistelussa on yksi tärkeä askel avoimeen demokratiaan ja hallinnointiin. Toisaalta virkamiesten, jotka aukaisevat esityslistoja nettikeskustelulle, on varottava, ettei keskustelu ajaudu kansalaisten kyselytunniksi virkamiehen kanssa. Keskustelun tulee olla molemminpuolista, missä virkamies oppii uusia näkökulmia ja kirjaamaan nämä valmisteilla oleviin esityslistoihin ja kansalaiset saavat äänensä kuuluuviin ja voivat aidosti vaikuttaa mitä asioita ja ratkaisuehdotuksia kaupunki käsittelee ja kenties hyväksyy.
- Toisaalta myös virkamiesten eristäytynyt tapa käsitellä esityslistoja on osaltaan myös aiheuttanut sen, että kansalaiset eivät tiedä mitä kaupunki suunnittelee tai aikoo, ennen kuin esityslista on valmis ja käytännössä päätösleimaa vailla valmis päätös. Mikäli esityslistojen valmistelu uskalletaan joukkoistaa niin, että internetissä käytävässä keskustelussa saataisiin aidosti muodostaa ja valita mitä esityslistalle otetaan, pääsemme semmoiseen lopputulemaan, missä virkamiesten valmistelemat esityslistat koskettavat aidosti kansalaisia ja parhaimmissa tapauksissa helpottavat virkamiesten työtaakkaa. Eristäytynyt työskentelytapa on aiheuttanut myös sen, että kansalaiset ovat passivoituneet yhteiskunnallisista asioista ja eivät välttämättä usko, että heidän sanomisillaan olisi merkitystä ja että heiltä puuttuu taito sanoa, mikä voisi olla kaupungin viitekehyksessä esiintyvään ongelmaan ja mikä voisi olla sopivin ratkaisu tähän ongelmaan.
3 Saavatko kaikki kommentoida, ja mikä on keskustelun painoarvo? - kaikkien ei pidäkään saada kommentoida, vaan niillä on osallistumisoikeus joita asia koskee.
4 Toimintatapamuutos
5. Spammi ja trollaus
6. Populismi
7
8
9
10