This is a read only archive of pad.okfn.org. See the shutdown announcement for details.

avoinkommentointi Osallistujat
Hanna Virtanen liekkiyhdistys@gmail.com
senni.moksu@lahti.fi twitter: @SenniMoksu 
Niklas Roth (niklas.roth@aalto.fi)
pilvi kallio  (pilvi.kallio@vantaa.fi)
jokke
robin 
Jaakko Korhonen, jaakko@okf.fi



===========================================

Ongelmat

===========================================



# vastustus #institutionaalinen hitaus ja muutosvastarinta
  1. Kuntien halu avata valmistelua on vähäinen.
  2. Tekninen ja prosessien yhteentoimivuus
  3. Yksityisyyden suoja
  4. Voiko puolueiden edustajien osallistuminen keskusteluun kaapata aidon kansalaiskeskustelun?
  5. Hallintokieli / kuiva teksti 


  6. #keskustelukulttuuri, #toimintatapamuutos
    1. Keskustelu vs. kommentointi
    2. Ihmiset eivät viitsi - jaksa lukea
    3. Puoluepolitiikan henkilönmurhausperinne ei toimi avoimessa kontekstissa 


    # keskusteluun osallistumisen määrällinen suosio eli kiinnostavuus
    1. Onko määrällisesti enemmän keskustelijoita parempi?
    2. Osallistujien -keskustelijoiden määrä voi jäädä pieneksi

    #vaikuttavuus, #mandaatti
    1. Kommentoinnin vaikuttavuuden osoittaminen - luottamus, erityisesti elinten omassa päätöksenteossa.
    2. Worst case scenaario on että avoimesta keskustelusta voi tulla jonkinlainen sosiaalisen kontrollin muoto.

    #populismi, legitimiteetti 
    1. Populismin mahdollisuus - päätöksentekijät taipuisivat tekemään populistisia päätöksiä 
    2. Legitimiteettinäkökulma: vain tietyt aktiiviset ihmiset ottaisivat kantaa - tämä haastaisi edustuksellisuuden kautta tapahtuvan kattavan edustuksen; tämä ei välttämättä vastaa vaalitulosta

    # teknologia
    1. Spam

    2. #käyttäjän tunnistaminen
      1. Nimimerkki - pankkitunnukset - anonymiteetti -millä tavalla tunnistetaan?
      2. Avoimuuteen pitäisi kuulua myös, että tiedetään kuka esittää tietyn mielipiteen.



      ===========================================

      Ratkaisut 

      ===========================================



      # vastustus #institutionaalinen hitaus ja muutosvastarinta

      =>
      Vahvistetaan päätöksentekotoimielintä uskomaan, että heidän mandaatti vahvistuu osallistumisen kautta.
      Kieli voidaan luoda uudestaan livetilaisuuksissa. - intersubjektiivisest. Kasvotusten luotu kieli voidaan nostaa nettikeskusteluksi ja laajentaa osallistujia.
      Journalistisen kielenkäytön kurssituksien kautta. "Write to Express, Not to Impress"


      #keskustelukulttuuri 


      =>
      a) Valmisteleva virkamies ottaa roolin keskustelussa.
      b) Valmisteleva virkamies esittelee oman ehdotuksensa lautakunnalle ja täysin sen ohi lautakunnalle tulee kansalaisten varjoehdotukset
      => miten varmistetaan vaihtoehtoehdostusten laatu? Mitkä laatukriteerit vaihtoehtoisille ratkaisuille, jotta tulisivat huomioiduksi lautakunnassa?
      "Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.", eli kuuleminen tulee kohdistaa, ja kuulemisessa tulee ottaa erityisesti huomioon ne, keitä päätöksenteko koskee.
      Vahvistetut uudet faktat, uudet argumentit. Näitä voi peilata kaupungin strategiaan.
      Tuetaan vastasuunnittelua. Konkreettisia kilpailevia ratkaisumalleja. Vastasuunnitelluilla aiheilla voi olla omat ansionsa, ja niitä voidaan todentaa vaikkapa adressimuotoisilla tukiallekirjoituksilla.



      -----
      Blogikirjoitus


      Keräsimme ongelmia ja ratkaisuja sille, miten esityslistan voi avata kommenteille ja keskustelulle.
          
      # vastustus #institutionaalinen hitaus ja muutosvastarinta
      Vahvistetaan päätöksentekotoimielintä uskomaan, että heidän mandaatti vahvistuu osallistumisen kautta.
      Vahvistetaan viranhaltijan uskoa, että osallisuus tuottaa parempia esityksiä.

      #keskustelukulttuuri, #toimintatapamuutos
          "Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon." Eli perustuslain osallistumisoikeuden mukaan kuuleminen tulee kohdistaa, ja kuulemisessa tulee ottaa erityisesti huomioon ne, keitä päätöksenteko koskee.
      Vahvistetut uudet faktat, uudet argumentit. Näitä voi peilata kaupungin strategiaan.
      Tuetaan vastasuunnittelua. Konkreettisia kilpailevia ratkaisumalleja. Vastasuunnitelluilla aiheilla voi olla omat ansionsa, ja niitä voidaan todentaa vaikkapa adressimuotoisilla tukiallekirjoituksilla.
          Työohje kokeilujen hyvien kokemusten perusteella.

      # Hallinto vastustaa avoimuutta. - Eikä vastusta! 

      Päätöksenteon esityslistat ovat kaukana verkon luetuimpien artikkeleiden listan kärjestä. Kapulakieliset, mitäänsanomattoman näköiset ja monen mutkan takana piilottelevat päätösesitykset koskettavat kuitenkin kaikkia kaupunkilaisia. Päätetäänhän jo yhteisten varojen käytöstä esitysten perusteella.

      Esityslistojen mahdollisesta luotaantyöntävyydestä huolimatta Avoin ja joukkoistava -kaupunki tapahtumassa pohdittiin, minkälaisia ongelmia seuraisi, jos päätösesityksiä voisi kommentoida. Monilla kaupungeilla on sivuillaan yleinen keskustelufoorumi, mutta esityslistoissa ei tiettävästi ole vuorovaikutusmahdollisuuksia missään.

      Työpajan alustuspuheenvuorossa NYT-liitteen uutispäällikkö Jussi Pullinen kertoi, että NYT:in juttujen kommentointi meni niin asiattomaksi, että se piti sulkea määräajaksi. Jatkuva kärkevä alatyyliyys ja tiettyjen kansanryhmien uhkailu ei vastaa sitä tarkoitusta, jonka vuoksi tiedotusvälineet tarjoavat keskustelumahdollisuuden. NYT:in päätös aiheutti pienen ilmiön, kun useat muut valtamediat ilmoittivat samansuuntaisista toimenpiteistä. Kahden viikon tauon jälkeen keskustelumahdollisuus palautettiin uudistettuna. Lukijat voivat nyt keskustella vain valikoiduista aiheista, joihin toimittajat ovat kirjoittaneet lyhyen keskustelunalustuksen. Juuri keskustelukulttuuriin liittyvät lukuisat ongelmat nousivat toiseksi keskeisistä esityslistojen kommentointiin liittyvistä ongelmakohdista omassa pohdinnassamme. Ymmärsin NYT:in uudistamisajatuksen niin, että tietyt keskusteluaiheet säilyvät yli ajan, ja aina uusista artikkeleista keskustelu johdetaan näille palstoille. Pysyvyys mahdollistaa parhaillaan yhteisöllisyyden ja laadukkuuden syntymisen. Lisäksi selkeän aiherajauksen tarkoitus on ehkäistä, ettei kaikkia keskusteluita ajankohtaisjutuista saisi tuosta noin vain väännettyä kohti perinteisiä helposti kuohuttavia aiheita. Määräämällä keskustelulle rajat, on helpompi perustella mikä ei ole enää rajojen sisällä, jolloin ohi aiheen suuntautuvat kommentit voidaan perustellusti poistaa.

      Toinen keskeisistä työryhmää askarruttaneista ongelmista näkyy tämän postauksen otsikossa, jonka muotoilua pohdimme yhdessä. Puheenjohtaja kokeili tiivistää keskustelun kärjen lyhyeen "hallinto vastustaa avoimuutta". "Eikä vastusta!" vastasi Joonas Pekkasen välittömästi, hymyssä suin. Pekkanen on taustaltaan avoimen demokratian kansalaisjärjestötoimija muiden muassa kansalaisaloitteiden vaikuttavuutta edistävästä Avoimesta ministeriöstä. Hän on tänä vuonna aloitanut projektipäällikkönä Helsingin kaupunginkanslian asukasyhteistyössä, vaikkaa toimiikin edelleen useassa järjestössä. Pekkasella on sekä haasteena että mahdollisuutena katsoa asioita molemmista näkökulmista. Kaupungin suunnasta ongelma on käytännöllinen. Kun palautetta tulee eri muodoissa ja kanavista "lukemattomia" määriä päivittäin, avoimuuden toteuttamisessa kyse on myös siitä, miten kokonaisuus saadaan toimimaan. Esityslistojen kommentointia ei voi pitää vain mustavalkoisena joko-tai ongelmana. Päädyimme näkemykseen, että hallinnollisen ja poliittisen vallan huipulla löytyy varmasti halua pysyä vallankahvassa kiinni, ja varovaisuutta tai jopa vastusta ainakin nopeimpiin muutoksiin, mutta yhtä hyvin tunnistimme useita uuden sukupolven virkamiehiä, jotka ovat jo muokanneet hallintoa avoimemmaksi sisältä päin. Kokonaisuutena nousi selvästi esiin, että keskustelu esityslistojen kommentointimahdollisuudesta liittyy erottomattomasti yleisemmällä tasolla päätöksenteon avoimuuteen. Totesimme, että ellei päätöksentekoa avata olennaisesti muutenkin, keskustelu esityslistojen kommentoinnista jää hyödyttömäksi. Toiveikkaana listasimme tärkeimmät ratkaistavat ongelmat seuraavasti (tässä aakkos-, ei tärkeysjärjestyksessä):

      Ajoitus. Jos kommentointi avautuisi valmiin päätösesityksen myötä, seurauksena voisi olla pahimmillaan valtava määrä liian myöhään tehtyjä ehdotuksia virkamiehen käsiteltävänä. 
      Edustavuus. Jos vain tietynlaiset ihmiset osallistuisivat, se voi vääristää kansalaismielipiteen muodostumista.
      Informaatiosota. Keskustelu voi äityä tahallisen väärän tai vääristellyn tiedon levittämiseksi.
      Kieli. Yksinkertaisesti sanottuna, päätösesitysten kieli on vaikeaa.
      Moderointi. Verkkokeskustelulla on riski pilaantua, ainakin ilman rakkautta ja rajoja. Miten keskustelua moderoidaan?
      Muutosvastarinta. Hallinnon ja/tai politiikkojen halu avata valmistelua, joka voi tarkoittaa omasta vallasta luopumista, on vähäinen.
      Näennäisdemokratia. Jos keskustelu ei vaikuta oikeasti, ihmiset turhautuvat eivätkä enää osallistu.
      Populismi. Poliitikoille voi syntyä houkutus tehdä sellaista politiikkaa, joka on kannatuksen kannalta otollisinta.
      Sijainti. Ihmiset eivät välttämättä jaksa osallistua -muut paikat verkossa voivat tuntua paremmilta keskuteluun. Tuleeko hallinnon seurata keskustelua siellä, missä ihmiset muutenkin jo keskustelevat, vai tuleeko ihmiste mennä hallinnon luokse?
      Tunnistaminen. Voiko keskustelu tapahtua anonyymisti tai nimimerkin suojista, vai onko keskustelijoilla velvollisuus esiintyä ns. omilla kasvoillaan ja nimellään? Pitääkö palveluntarjoajan tunnistaa keskustelija, esimerkiksi pankkitunnuksin?

      Työryhmältämme loppui aika kesken, kun aloimme hahmotella ratkaisuehdotuksia. Muistiinpanomme löytyvät kuitenkin avoimesta yhteiskirjoitusmuistiosta, käy tutustumassa, ja ehdota omiasi vaikka kommenteissa. 


      Top 10 

      1. Muutosvastarinta
       

      2. Keskustelukulttuuri

      3 Saavatko kaikki kommentoida, ja mikä on keskustelun painoarvo? - kaikkien ei pidäkään saada kommentoida, vaan niillä on osallistumisoikeus joita asia koskee.
      4 Toimintatapamuutos
      5. Spammi ja trollaus
      6. Populismi
      7
      8
      9
      10