This is a read only archive of pad.okfn.org. See the
shutdown announcement
for details.
oppilaitosverkosto
Tässä muistiossa:
0# Oppilaitosverkosto -tapaaminen 7.11. Mikkeli
1# Kuvausteksti Avoimen datan oppilaistosverkosto -sivulle
2# Tarkempi kuvaus Avoimen datan kurssista (Sami + HY)
3# Yleisiä ajatuksia ja seuraavat askeleet verkoston suhteen
------------------------------------------------------------------------------
0# Oppilaitosverkosto -tapaaminen 7.11. Mikkeli
------------------------------------------------------------------------------
Paikalla:
- Matti Malinen (yliopistokeskus)
- Niina Kuuva (Ruralia instituutti) oma tutkimus, paikkatieto
- Harri Hakala (HY / Ruralia) maatalousalan tiedonsiirto
- Pekka Hytinkoski, verkko-opetuskoordinaattori, opetusyhteistyöaktivisti, avoimen ja salasanojen takana olevan tiedon dilemma (Ruralia)
- Sami Majaniemi (Apps4Finland) yhteisöllinen ongelmanratkaisu ja tutkimustiedon vieminen päätöksentekoon
- Kerttu Hakala (Otavan opisto) kyllästynyt luottamushenkilöpuolen nihkeyteen, oppilaitosyhteistyö hauskempaa, avointa dataa ympäristökasvatusopetuksessa
- Tuija Jaakkola (Etelä-Savon ammattiopisto), avoin opetusmateriaali, itse käytän kokoajan muiden tekemiä avoimia materiaaleja, tietotekniikka
- Paula Siitonen (MAMK) avoin oppimateriaali on kuuma peruna, ammattijärjestöjen, opettajien näkökulmat, open source archive -hanke, avoin data
- Piia Aarniosalo @mamk.fi (MAMK), Open-hanke, Avoin ympäristötieto, vesistöt, antureita "ympäri kaupunkia", Datan integroiminen opetukseen
- Antti Poikola (Otavan Opisto, OKF)
Muistiinpanot:
- Asiat tapahtuvat aika hitaasti
- Viides idea: Mitenkä koulutetaan kansalaisia jotka tuottavat hyödynnettävää kumuloituvaa tietoa, toimintatapojen muuttaminen tätä tukevaksi.
- "oppijoiden" ja "opettajien" sekoittaminen
- Esim. opinnäytetöiden lisensointi
- CC-lisensointia säikähdetään (esim. video Kalevankankaan koulun purkamisesta, tai on jo jaettu verkossa, mutta lisenssiä ei uskalleta laittaa, kun kysellään)
- kovat tieteet / tekniikka-painotus, onko sieltä lähtenyt? Omaa tutkimusmateriaalia ei osata ajatella "datana", vaan esimerkiksi valokuvaa ajatellaan "vain" valokuvana (vrt. esim. puolustusvoimien sotakuva-arkisto).
- Laadulliset aineistot: haastatteluaineiston keruu aikaaviepää, miten laadullisia aineistoja voisi uudelleenkäyttää tehokkaammin (jakaminen, aineiston työstäminen anonymisoituun muotoon) - pitää kehittää tekniikoita ja menetelmiä, huomioida jo aineistojen keruuvaiheessa
- Aineistojen metatietojen olemassaolo jo saattaa riittää (auttaa vaikka privaattijakamiseen, jos aineistoja halutaan jakaa)
- Mitä enenmmän alueella on avoimia toimijoita, niin sen paremmin asiat etenevät, toimijat ottavat mallia toisiltaan, nostetaan populäärimmin esille vaikka valtamediassakin.
- ongelmanratkaisu, oppiminen, päätöksenteko: Ruraliassa on sotkettu alueellista kehittämistä kursseihin, opiskelijaporukka on tullut "iskuryhmänä" paikkakunnalle pohtimaan alueen kehittämistä
- Mikkeli on monessa mielessä edistyksellinen paikka, täällä voisi olla mahdollista tehdä kurssi, joka liittyisi kaupungin todellisiin prosesseihin
- Avoimuus päätöksenteossa liittyy paljon myös siihen, että päätöksentekijöillä on pääsy asiaa koskevaan tietoon ajoissa
- kun päättäjät perehtyisivät edes siihen kaikkeen, mitä tietoa on saatavilla
- voisiko olla helppoja keinoja tuoda ihmisten ajatuksia esille - kuntalaiskyselyt (kokemuksellinen tieto ja mielipiteet on aliarvostettu datatyyppi - hyvän yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan arvot + faktat) -> voisi olla pienempiä pilottialueita tai yhteisöjä
- pelkkä tiedon saatavilla olo ei riitä
- Itseorganisoitumisen illuusio ja työn hämärtyminen: on olemassa uhka, että hyväksikäytetään ilmaistyötä.
- Kuinka paljon graduihin käytetään energiaa ja ahdistusta - kukaan ei rohkaise julkaisemaan työtä
- eDelfoi olisi loistava väline ja tietovaranto avattavaksi
- MTT, luomukäytännöt, miten napataan yrityksiä hyödyttävä tieto
- Viimekädessä kiinni siitä, mistä iohmisiä palkitaan, esim. opintopisteitä siitä, että tekee populäärin artikkelin tieteellisestä tutkimuksesta
- populaariartikkelin lisäksi paljon muitakin "kolmannen tehtävän" toteutustapoja, kuten osallistua lainvalmisteluun ja osallistua yrittäjien valmennusryhmiin
- Mistä palkitaan? Miten palkintojärjestelmiä pitäisi muuttaa? Yli- ja aliarvostuksen dilemma - case proffa, joka käytti opiskelijan gradua oman kirjansa aineistona ilman viitettä
Konkretiaa:
- esim. pieni "nappula" (yhden gradusemmakerran aihe) käytettäväksi graduseminaareissa A4:n mihin voi ladata opinnäytetyön ja millä lisensseillä
- miten gradu lisensoidaan ja julkaistaan avoimena, jos oppilaitoksessa ei vielä ole rinnakkaisjulkaisujärjestelmää käytössä
- kolmannen tehtävän purkaminen tulosohjaus- laitos ja henkilötasolla -> nykysin kolmannesta tehtävästä ei saa edes puhua, tutkimus ja julkaisut on kaikki kaikessa
- Porissa keskitetty tutkimustietokanta http://delta.ucpori.fi/
- voisiko saada esim. kaupungin kehittämisen klannalta relevantista tutkimuksesta pieniä tiivistelmiä -> Mikä on kannustin?
- opintopisteet on kai helpoin kannustin saada aikaan - tätä ei tehdä paljoa etenkään monitieteellisesti
Kimppagradu (myös teoreettisen ja ammattiosaamisen yhdistäminen, eri oppilaistosten välinen yhteistyö)
Kinos -hankkeen puitteissa on käyty keskustelua, miten saisi opiskelijaryhmiä tekemään yhdessä
- Open tietojärjestelmät, talotekniikka, ympäristötieto mukana virkamiehiä
- palkinto: tuotos menee käyttöön: esim. todelliseen päätöksentekoprosessiin, lautakunnat, kaupunginhallitus yms. tai suunniteltu käyttöliittymä tuotantokäytössä olevaan järjestelmään
- ilmiöpohjainen opettamisprosessi Otavan Opistolla esimerkkinä, opettajien ja asiantuntijoiden pätevöityminen osuuskuntana ja harjoitteluareena - tulossa esim. "kuluttaja" -ilmiö
- keidas: avataan opinnäytetöiden esittelytilaisuuksia verkkoon
Digitaalisen kaupunkiseikkailun peli (oioi)
pedagogiset mallit (virtuaalimalleja "ilmiöistä")
Konkreettisiä täkyjä koko maata koskien:
- opinnäyteseminaareja palvelevien käytäntöjen kehittäminen (avoin julkaisu)
- avoimuus itsessään ei riitä, vaikka oppimateriaalit, gradut yms. eivät itsessään generoi käyttöä ("ovi on auki, mutta vielä on jonkin korkuinen kynnys - miten talutetaan kynnyksen yli")
- tunnistetaan monia ryhmiä kiinnostavia ilmiöitä - "mikä on yhteinen otsikko" hyvin opettavaista on käydä läpi tehtyä tutkimusta ja tiivistää / kansantajuistaa
- ei joukkoisteta opiskelijoille tms. vaan tilataan konsultilta (on turvallisempaa epäonnistua tutulla tavalla) - paljonko käytetään rahaa konsultteihin sellaisissakin asioissa, missä osaamista löytyy omasta takaa
- harrastusten kautta löytyy toimintamalli (jota emme tutkijoina ja virkamiehinä noudata päiväduunissamme) - intohimoasioihin suhtaudutaan eritavalla, ollaan valmiita panostamaan aikaa ja rahaa kikcstart: ongelmat pystyttävä palastelemaan, mahdollistettava ryhmätyö ongelmanratkaisijoiden kesken
- jos ajatellaan vaikkapa kaupungin strategiaa, siellä voisi olla pienempiä ongelmanratkaisuosia (ilmiöitä), näiden tunnistettujen ongelmien alle voidaan kerätä monipuolinen joukko ihmisiä vuorovaikutteiseen ratakaisun hakuun
- millä rytmillä ja mistä ilmiöt tulevat? Esim. kaupungin budjettikierron mukaan
- Avain insentiiveihin: Konsulttipalkkioissa on pätäkkä, mutta miten maksaa satunnaiselle kadun tallaajalle
- tarvitaan jonkinlainen sertifikaatti tai referenssit
- osuuskunnan käyttäminen "tutkimus- ja selvitysmarkkinoilla", tarjouksista voisivat kilpaillla konsulttitalojen kanssa
- vrt. Aallon ohjelmistotyökurssi, jossa voi esittää haasteen ratkaistavaksi ja maksaa muutaman tonnin
- Osuuskunnassa osaaminen jää yhteisöön, eikä poistu, palkinnot voivat olla erilaisia eri ryhmille, opintopisteitä opiskelijoille, muuta meriittiä ohjaajille
- Osuuskunnan perusperiaatteena avoin tieto, alueellisen hyvinvoinnin lisääminen (raha ja hyvinvointi jää alueelle), kumuloituminen
- voisivatko ilmiöt tulla Otakantaa.fi:stä
Mitä jäi käteen
Sami: osuuskuntamalli, alueellisuus, kumuloituminen
Matti: vahvisti, mitä on keskusteltu aiemmin - pitää saada tietoa avoimeksi, mutta miten
Kerttu: Opiston rooli ilmiöiden kautta, koska ei ole vastaavaa opinnäytesysteemiä
Tuija: Voiko Keidas toimia yhdistävänä konkreettisena elementtinä? Multimediatuotantokurssi - onko jotain aineistoja, joista tehdä videoita
Paula: Mikä rooli on milläkin oppilaitoksella ja -asteella, Vastuunkantajat tarvitaan
Harri: Iso otsikko: Kunnallinen pilotti avoimen tiedon tuottamisesta ja hyödyntämisestä - oppilaitokset mukana
Niina: Avoin tieto on välinen hiljaisen tiedon kommunikoinnissa.Voi olla monentasoisia/taustaisi ihmisiä läsnä tiedonjalostusprossissa
Piia: Voisi ottaa mukaan muita oppiasteita, ei väkisin pidetä korkeakoulujuttuna - mutta kenen rooli on vetää yhteistyötä
Pekka: Ilmiö on hyvä konteksti paikallisen yhteistyön tekemiseen
Hakkerietiikan arvot ovat yksi yhteen osuustoiminnan arvojen kanssa
-------------------------------------------------------------------------------------
1# Kuvausteksti Avoimen datan oppilaistosverkosto -sivulle
-------------------------------------------------------------------------------------
http://fi.okfn.org/get-involved/oppilaitosverkosto/
Miten avoin tieto vaikuttaa oppilaitoksissa? Avoimen datan hyödyntäminen opetuksessa auttaa opiskelijoita ilmiöiden datalähtöisen tarkatelun omaksumiseen tai vaikkapa valtion tai kuntien toiminnan parempaan ymmärtämiseen. Tutkimuksessa avoimen tieteen menetelmät kiinnostavat ja opetuksessa avoimet oppimateriaalit puhuttavat. Organisaatioina oppilaitokset voivat avata omia tietovarantojaan.
Open Knowledge Finland kutsuu suomalaisia oppilaitoksia ja yksittäisiä henkilöitä mukaan avoimen datan oppilaitosverkostoon. Verkoston tavoitteena on edistää tietoisuutta avoimesta datasta ja sen mahdollisuuksista kaikilla tasoilla ja aloilla toimivissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Verkosto on perustettu vuoden 2013 Avoimen datan kuntakiertueen aikana.
Oppilaitos voi liittyä verkostoon nimeämällä yhden tai useamman henkilön avoimen datan yhteyshenkilöksi oppilaitoksessa. Verkoston pääasialliseksi viestintäkänavaksi on perusteilla sähköpostilista. Liity verkostoon kirjaamalla oppilaitoksen yhteyshenkilön tiedot alle:
Avoimen datan yhteyshenkilöt oppilaitoksittain (aakkosjärjestyksessä)
Lisää nimi / oppilaitos / sähköposti alle:
Haluatko ryhtyä välittämään avoimeen dataan liittyvää tietoa oppilaitokseesi? Oletko kiinnostunut avoimen datan opetuskäytöstä? Ota yhteyttä oppilaitosverkoston yhteyshenkilönä toimivaan Jukka Huhtamäkeen.
1. Avoimen datan hyödyntäminen opetuksessa / Utilising open data in teaching
Datajournalismin kurssit, Apps4Finland -kurssi ja geneerisemmin Datalähtöinen ongelmanratkaisu -kurssi.
Toteutuneita kursseja avoimeen dataan liittyen:
2. Avoimen tieteen menetelmät tutkimuksessa / Open Science
Oppimateriaali http://bit.ly/avoimen_tieteen_kurssi
Katso artikkeli tutkijan julkaisudatan hallinnasta avoimuuden näkökulmasta: http://fi.okfn.org/2013/10/25/miten-tutkijan-kannattaa-hallita-julkaisudataansa/
3. Avoimet oppimateriaalit opetuksessa / Open educational materials
4. Oppilaitosten oman datan avaaminen / Educational institutions opening their own data
Katso esimerkiksi http://data.aalto.fi ja http://opendata.metropolia.fi/
Tampereen yliopisto http://aikalainen.uta.fi/2013/10/17/tallenna-tutkija-tallenna/
Summary In English
Avoimen datan hyödyntäminen opetuksessa / Utilising open data in teaching/education
Avoimen tieteen menetelmät tutkimuksessa / Open Science
Avoimet oppimateriaalit opetuksessa / Open educational materials
Oppilaitosten oman datan avaaminen / Educational institutions opening their own data
------------------------------------------------------------------------------
2# Tarkempi kuvaus Avoimen datan kurssista (Sami + HY)
------------------------------------------------------------------------------
Apps4Finlandin näkökulmasta yhtenä lähtökohtana oli havainto siitä, että avoin-data kehittäjien määrä on rajallinen ja heidät on jo suurelta osin saavutettu, tarvitaan enemmän ihmisiä, joilla on data-ajattelukyky.
Voidaan käyttää runkona geneerisemmälle "avoin data / monitieteellinen ongelmanratkaisu" tms. -kurssille. Alla listattu HY:n kurssin taustatyömääräarvioita sekä oppimistavoitteita:
Hackathon-kurssi luotiin ad hoc -tyyppisesti noin 1,5 viikkoa ennen to+pe -sessioita. Esitietoina oli ohjelmointitaito, opiskelijat olivatkin lähes täysin kandivaiheen opiskelijoita. Kurssista jaetaan opintopisteitä opiskelijan tason mukaan: pidemmällä opinnoissaan oleville voidaan työn laajuuden puitteissa myöntää myös syventävien opintojen kokonaisuus.
Pedagogisena teemanani on ollut opettaa Design Thinking -ajattelua peruskoulutukseltaan hyvin teknisille ja engineering -tyyppisille opiskelijoille. Tällä kertaa ei tullut visualisointi-kategoriaan liittyviä töitä, joten keskityimme pelkästään sovellus- ja sovellusidea -konseptointiin:
Saavuttaa oppimistavoitteet:
- Osaa kuvailla ongelman jonka sovellusidea ratkaisee
- Osaa kuvailla ihmis-sidosryhmät: sekä ongelman kokevat että sen ratkaisevat osapuolet
- Löytää ja osaa perustella sovelluksen tuottaman "arvon" tärkeimmille sidosryhmille
- Osaa kuvailla sovellusideansa osana laajempaa toimintaprosessia/kontekstia
- Löytää sovellukseen sopivat datalähteet
HY:llä hyvää ristipölytystä esim. geotieteiden ja tietotekniikan opiskelijoden välillä. Ongelma-/ilmiöpohjaisessa opetuksessa voisi yhteistyötä tehdä monien muidenkin ryhmien välillä (matemaatikot, design, visualisaatiot, eettiset kysymykset, pehmeät tieteet, ekopoliittiset ongelmat, jne.)
------------------------------------------------------------------------------
3# Yleisiä ajatuksia ja seuraavat askeleet verkoston suhteen
------------------------------------------------------------------------------
- Verkostoon voi jollain tavalla liittyä ja silloin tulee oman oppilaitoksensa avoin data -yhteyshenkilöksi (miten liitytään? - google formi?)
- Mitä tietoja ilmoittautujalta kysytään?
- Nimi
- "titteli"
- Oppilaitos
- Kuvaus?
- Sähköposti (näytetäänkö sivulla?)
- Onko mahdollista liittyä pelkästään "kuunteluoppilaaksi" vai listataanko kaikki yhteyshenkilöt sivulla?
- Verkoston kautta eri tahoilla on mahdollisuus edistää ja levittää avoimen datan toimintaa oppilaitoksiin ja saada vastakaikua ja sparrausta ideoille
- Eräs vertailukohta verkostoidean tuunailemiseen: http://hlab.ee.tut.fi/mallinnus/
- Jukka Huhtamäki TUT on verkoston yhteyshenkilö
- Täältä tunnarit weppisivulle http://okfn.org/register/
- Sisään sivulle: http://fi.okfn.org/wp-admin
- Tampereen yliopistolla Raimo Muurinen ja Tero Piirainen suunnittelevat ensitapaamisen koollekutsumista, ehdotettu pvm 13.1.2014 aamupäivä.
- Aiheeseen liittyviä aktiviteetteja
- Kari H, Jukka H, Antti P: jos haluatte varata jo ennakkoon tuon 13.1.2014 niin tervetuloa!/RM